Monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja on kalassa ja kasveissa. Kehomme on näistä rasvahapoista riippuvainen ja tarvitsee niitä tärkeissä elintoiminnoissaan.
Kehomme on riippuvainen omega-3-rasvahapoista, joita saamme syömästämme ruoasta. Kasveista saamme lyhytketjuista omega-3-rasvahappoa, alfalinoleenihappoa (ALA), ja merenelävistä saamme pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja dokosaheksaeenihappoa (DHA) ja eikosapentaeenihappoa (EPA). Keho pystyy hyödyntämään hyvin juuri näitä pitkiä rasvahappoketjuja. Niitä saadaankin hyvin pääasiassa rasvaisesta kalasta, kuten lohesta, sillistä, anvojiksesta, sardiineista ja makrillista.
ALA on välttämätön omega-3-rasvahappo, sillä keho ei voi tuottaa sitä itse, mutta myös DHA ja EPA ovat välttämättömiä, sillä niitä ei voi muodostaa muista rasvoista ja ne täytyy saada ravinnosta tai muuntamalla ALA:sta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että välttämättömät rasvahapot ovat keholle terveellisiä.
Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, EPA ja DHA, ovat solupinnassa ja voivat siten muuntua välittäjäaineiksi (eikosanoideiksi) kehossa.
Riittävä määrä tyydyttymättömiä rasvoja omega-3-rasvahappojen DHA ja EPA muodossa edistää sydämen normaalia toimintaa*. Rasvahappo DHA edistää lisäksi aivotoiminnan ja näön pysymistä normaalina*.
Kasveista saatava omega-3 on lyhytketjuisessa ALA-muodossa ja sen täytyy muuntautua pidempiketjuiseksi EPA:ksi ja edelleen DHA:ksi, jotta elimistö voi käyttää sitä hyväkseen.
Kala ja muut merenelävät sisältävät runsaasti rasvahappoja, sillä ne syövät leviä, joissa on luontaisesti korkeat EPA- ja DHA-pitoisuudet. Isompien merenelävien syödessä pienempiä, tiivistyvät ketjussa pitkät omega-3-rasvahapot. Ihminen saa sen vuoksi itseensä suhteellisesti suuremman määrän terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja.
Ihmiskeho ei luultavasti voi muuntaa ALA:a kovin tehokkaasti DHA:ksi. Sen vuoksi meidän täytyy syödä enemmän kasviöljyä kuin kalaöljyä, mikäli haluamme saavuttaa saman omega-3-rasvahappojen DHA-tason.
Viranomaiset suosittelevat, että syömme reilusti kalaa, sillä kala on hyvä lähde useille ravintoaineille ja rasvaisessa kalassa on hyödyllisiä rasvahappoja.
Ravinnon omega-3 saadaan usein rypsiöljypohjaisesta ruokarasvasta, kuten esimerkiksi pehmeästä margariinista (sisältää lyhytketjuisia ALA-rasvahappoja) sekä kalasta (sisältää pitkäketjuisia rasvahappoja EPA ja DHA). Myös joistakin pähkinöistä, kuten esimerkiksi saksanpähkinöistä, saadaan omega-3-rasvahappoja.
Sen lisäksi, että keho tarvitsee tyydyttymättömiä rasvahappoja, eri rasvahappojen täytyy myös olla tasapainossa keskenään, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty.
Nykypäivän ruokavaliossa saamme usein hyvin paljon omega-6-rasvahappoja margariineista ja kasviöljyistä verrattuna kaloista ja merenelävistä saataviin omega-3-rasvahappoihin. Pohjoismaisten suositusten mukaan omega-3:n ja omega-6:n suhde tulisi olla yhden suhde kolmesta yhdeksään (1:3-9).
Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat toiminnoiltaan ja tarkoituksiltaan usein vastakohtaisten välittäjäaineiden alkulähteitä. Siksi näiden rasvahappojen epätasapaino saattaa johtaa terveyden heikkenemiseen.
Omega-3:n ja omega-6:n välinen ero on siinä, että omega-3-rasvahappojen kaksoissidos sijoittuu rasvahappoketjussa kolmanneksi viimeiseksi kun taas omega-6:n kaksoissidos sijoittuu loppupäästä kuudenneksi.
* Ilmoitettu vaikutus saadaan nauttimalla päivittäin 250 mg kyseistä DHA:ta.
Jos sinulla on kampanjakoodi, kirjoita se tähän kenttään.
Kampanjakoodi ei ole käytössä. Tarkista vielä.
